Tällä viikolla haasteena on kuu. Muistattehan, että haasteesta saa inspiroida aivan vapaasti mitä ikinä mieleen putkahtaa.

Tämä kuva on otettu vuosi sitten, mutta sama kuu tuolla taivaalla on edelleenkin ;D

On taas se aika vuodesta, kun möröt ja hirviöt viettävät vapaapäivää. Täällä öllinkäiset eivät kuitenkaan ole kotoisin Yhdysvalloista vaan lähempää. Haasteemme on nimittäin Vuorenpeikkojen luolassa.

Kuten tavallista, aihetta on lupa tulkita vapaasti. Saa laittaa Griegiä levylautaselle ja antaa mielikuvituksen lentää. Saa välittää vähät samannimisestä klassisesta kappaleesta tai mistään musiikista, ja kuvitella ihan omaa luolaansa. Löytyykö se lähimetsästä, kaupungin kaduilta vai omasta keittiöstä?

Pikkuinen peikko piilossa pysyy .....

Tämän viikon haastesana on virta.

Miksi puhelin ei soi?  Akku tyhjä .... lataukseen ;)

Vuodenajan innoittamana haaste on tällä kertaa tasan. Kuten aina, tulkita saa vapaasti. 

'Tasan ei käy onnenlahjat' ..... tätä asiaa voi katsoa monelta kantilta ......

Tällä viikolla haasteena on sitaatti:

--- ”Aika monet asiat, joita pidämme tosina, eivät olekaan totta, ja toisista taas, jotka ovat totta, et välitä hittojakaan. Sinun on tehtävä omat arviosi. Elämä on täynnä tällaisia pieniä, pullotettuja oppitunteja.” ---

Romaanin päähenkilö Frank Bascombe ohjeistaa poikaansa Richard Fordin teoksessa Itsenäisyyspäivä (suom. Sirkka Alanko), Tammi 1996.

SUO .... onko totta, että voit upota silmäkkeeseen? ..... suolta poimitaan hillat ja karpalot, emmekä välitä vaikka vaarallisilla mättäillä hyppelemmekin! ...... omalla vastuulla suolle mennään ja itse arvioimme oman uskalluksemme!

Tämän viikon haastesana on rajattu.

Joskus kuvasta joutuu rajaamaan epäoleelliset alueet pois, että kuvauskohde tulee esille.

Tämän viikon haastesanana on inhimillinen.
Aihetta on kuitenkin rajattu sillä tavalla, että haasteeseen ei saa vastata ihmisen tai eläimen kuvalla. Muuten vain mielikuvitus on rajananne.

Roope Rantavahti

Valokuvatorstain 134. haaste on määrämuoto

Valokuvatorstain 133. haaste on ahaa

Tällä kuvalla on tarina; Rastasperhe oli pesimässä pihapuussa. Orava käytti samaa puuta kulkureittinä käpyjen etsimisessä, joskus saattoi jäädä syömäänkin lähellä olevaan lehtikuuseen. Isä-rastas ei  tykännyt, että orava oli lähimaisemissa, vaan ajoi sen aina pois. ..... kurre keksi, että talon terassilla oli hyvä syödä ja samalla pitää silmällä rastaan pesimistä .... niin ikävästi siinä kävi, että orava pääsi ryöstämään pesän ja rastaan pesintä loppui siihen. Samalla oravakin häipyi terassilta, mutta siivon jätti!
.... Ahaa, nyt sitä jo sotketaan muidenkin nurkkia, tule putsaamaan jälkesi pesärosvo!

Valokuvatorstain 131. haaste on kaksoisolento.

Muutama vuosi sitten vein tämän koirulini kuvan näytille työpaikalle. Työtoveri katseli kuvaa aikansa ja totesi 'tehän olette yhdennäköisiä' heh... heh...! Niinhän me oltiinkin !!!!!! Kaksoisolento yhdennäköisyyden mukaan ;D

Valokuvatorstain 130. haaste on Vapun ja kevään kunniaksi Naamiaiset. Aihetta on ehdottanut Outi.

Kuva on viime kesältä. Omenat kasvoivat maassa .... vai .... ?

Edit: Nämä eivät ole puusta tippuneita omenoita, vaan nurmikolle kasvaneita sieniä. Mikä lie luonnonoikku, mutta ovat kyllä omenan näköisiä ;) 

Valokuvatorstain 129. haasteen aiheena on autio. Haastetta on ehdottanut Thicacu.

Autiolta näyttää maustehyllykkö ..... kun se tyhjennetään pesua varten :)

Valokuvatorstain 128. haastesana on saapuminen.

Orava on saapunut ruokailemaan .....  mutta, mutta .....  monta ahnetta kävijää on ollut ennen sitä!

Valokuvatorstain 127. haaste; Hiljaisen viikon haasteena on VIOLETTI

"Violetti kytketään viisauteen, mutta myös mystiseen ja maagiseen."(http://www.coloria.net/varit/violetti.htm)

Violetti istuinsuoja sopii tähän haasteeseen, keinutuolia ei lasketa mukaan! ;D

Valokuvatorstain 126. haaste on;

Aprillipäivän jälkeinen tervehdys! Tällä kertaa haaste on poimittu ehdottamienne aiheiden joukosta. Ursulakatariina on muotoillut haasteen kysymyksen muotoon: Mikä tämä on? Kiitos ehdotuksesta Ursulalle!

Osallistukaa haasteeseen kuvalla, joka - kenties - saa meidät muut arvuuttelemaan kuvattua tai herättää ihmettelemään kuvatun olemusta.

Valokuvatorstain 125. haaste on keittiö

" Keittiö on kodin sydän. Siellä keitetään, paistetaan ja leivotaan, säilötään, syödään. Ja siinä ohessa ajatellaan omia ajatuksia, vaihdetaan päivän kuulumiset perheenjäsenten kanssa, opetetaan kokkaamista lapsille tai viimeistellään yllätysateria rakkaalle. Keittiössä heräillään, keittiössä suunnitellaan tulevaa päivää - ja taas illalla sammutetaan valot tai kynttilä, kun viimeinenkin janohuikka on sammutettu."

Edit: Pikkukuvat oikean kokoisina täällä

Valokuvatorstain 124. haaste on "Murphyn laki"

'...... Murphy tokaisi: "Jos sen suinkin voi tehdä väärin niin hän tekee", tarkoittaen vastuullista teknikkoa.......'

Wikipediassa on seuraavaa tietoa Murphyn laista

Oma tulkinta Murphyn laista! (en sentään hyvää kattilaa polttanut!)

Valokuvatorstain 123. haaste on sitaatti.

"Mieli kuvittaa - mielen tekee mieli ottaa kokonainen kuva elämästä. Mieli koittaa tallentaa viimeiseen asti, mutta me olemme riisuneet muistomme välineen ympärille: kuvalla lähtemisestämme emme voi viestiä muuta kuin keveyden ääntä:"

Juhani Ahvenjärvi: Kahvin hyvyydestä (SanaSato 1997, s. 44)

Kasvinlehti,  elämänlähde,  kauneuden tuoja. Se ei vaadi paljoa, mutta se antaa sitäkin enemmän.

Valokuvatorstain 122. inspis on piposta vedetty.

Näkymä terassin räystääseen. Sulava lumi tekee alassyöksyjä.

Valokuvatorstain 121. inspis on murtumia.

Joskus kannattaa viivytellä mitä pois heittää ;D

Valokuvatorstain 120. inspis on draama.

 Eihän tätä näin voi jättää! 

Valokuvatorstain 119. haasteena on lausahdus "Helmikuu on helmi".

Valokuvatorstai 118. haaste. Tämän viikon inspiksenä on Kello viiden tee, Syanidilla, kiitos -blogin Elegian ottama valokuva, © Elegia

Vastaan kuvaan omalla valokuvallani!

Valokuvatorstain 117. haaste on ehdotetusta aiheesta sana moni.

Moni on joutunut soittamaan tähän tärkeään numerosarjaan!

Valokuvatorstain 116. haaste on planeetta.

"Maapallon pintaa peittää suurimmaksi osaksi vesi: 71% maapallon pinta-alasta on järvien ja merien peitossa. Maa on ainut planeetta, jossa vettä esiintyy nestemäisessä muodossa. Vesi on elintärkeää kaiken elämän syntymiselle ja ylläpysymiselle......."

Mistä on Maa planeettamme tehty? 

Valokuvatorstain 115. haaste on katkelma Marjo Niemen romaanista Miten niin valo (Otava 2008).

"Lähellä oleviin ihmisiin on joskus pitkä matka muiden kautta. Ihminen haluaa apua, että joku näkisi piilotetun, tiedostamattoman, syvimmän. Lähellä näkö häviää, korvat muurautuvat umpeen. Mutta ettei aina tarvitsisi rakkaimmalle vääntää kaapelista, puhua kielillä, jokaisella, maalata talon seinään, leipoa leipään, kutoa sukkaan, piilottaa pakettiin, kun jokin olisi joskus helppoa, vaivatonta, kun yhteys olisi luotu lumesta kaikkina vuodenaikoina, lehdet haravoitu, kun saisi yhteyden joka olisi aina auki. Eikä saa. Ja pitäisi. Ja siinä sitten ihmiset lähekkäin, valovuosien päässä ja jokaiseen sattuu." (ss. 107-108)

Yksinäiset askeleet! Pois pimeästä!

Valokuvatorstain 114. haaste on kolmen sanan tekstiote "... silirimpsis, sileä tie..." Teksti on Vexi Salmen käsialaa Irwin Goodmanin esittämään kappaleeseen Silirimpsis. Paul Fagerlund sävelsi. Voit katsoa tekstiä kokonaisuudessaan täällä.


Silirimpsis, sileä tie
Onnetarten ottolasta maailman halki vie.

Valokuvatorstain 113. haaste on Lämpö

Jouluvalmistelut on tehty, aattoilta hämärtyy, on aika lämmittää joulusauna. Muistan lapsuudesta jouluisen tradition, ensin käytiin saunassa, sitten ruokailtiin ja näiden jälkeen tuli joulupukki. Lapselle nämä aattoillan toimet olivat lämpöä ja läheisyyttä.

Valokuvatorstain 112. haaste on Tekstikatkelma

Katkelma on Emma Juslinin romaanista Frida ja Frida (Teos 2008, alk. Frida och Frida, suom. Jaana Nikula).
Viikon haasteena on kuvata jokin tekstin herättämä mielikuva tai kommentti.

Mustavalkoisia, ehdottomia sanoja.

Valokuvatorstain 111. haaste on  kuvapeittohaaste.

Tarkoituksena on kerätä mahdollisimman kattava peitto osallistujien itsenäisyyspäivästä, kuvausaika n. klo 18. Haaste on varattu yksinomaan tuoreille 6.12. 2008 klo 18 otetuille kuville.

Ulkotulet valaisevat hämärää iltaa!

Valokuvatorstain 110. haaste on lasi.

Värillistä lasia.

Valokuvatorstain 109. haaste on tekstiote.

"Kunpa nykyaikainen tiede keksisi lääkkeen, joka saisi ajan tuntumaan paljon pidemmältä, niin kuin se tuntui lapsena. Mikä upea lääke. Vuosi tuntuisi vuodelta, eikä kymmeneltä minuutilta. Aikuisuus tuntuisi pitkältä ja täyteläiseltä, eikä joltakin holtittomalta tivoliajelulta. Kuka haluaisi tällaista lääkettä? Vanhemmat ihmiset varmaankin - sellaiset, joiden kuluvan ajan taju on polkaissut kaasupoljinta.
     Ja pitäisi kai keksiä myös lääke, jolla on vastakkainen vaikutus. ---"

(Dennis Coupland: Eleanor Rigby. Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2007, suom. Katja Rosvall.)

Vanhempien ihmisten tai miksei muidenkin aika tulee pitkäksi tässä tapauksessa. Kahvipöytä on katettu, mutta yllättäen emäntä huomaa, että kahvipussi onkin tyhjä. Ei auta vaikka kuinka kahvihammasta jomottaa, kahvikuppi pysyy tyhjänä.

Valokuvatorstain 108. haaste. Tällä viikolla haastamme teidät tarkastelemaan esineitä kameran linssin läpi, toisin sanoen haaste on: tutkielma esineestä. Toivomme kolmen kuvan sarjaa valitsemastanne esineestä.

Otavan Suuri Keittokirja, 3:n kuvan sarja.

Valokuvatorstain 107. haaste on Keltainen kuu -blogin Elviksen ottama valokuva, jonka nimi on Silta nykyaikaan. Vastaa kuvaan omalla valokuvallasi.

Elämme kuin lintukodossa. Luulemme, että maailman tapahtumat eivät kosketa eikä koske meitä. Tämäkin on eräänlainen silta nykyaikaan, se avaa silmämme näkemään maailmanmenoa, nykyajassa!

Valokuvatorstain 106. haasteena on kirjan nimi: Suomalainen nuorallatanssi. Millainen on sinun versiosi suomalaisesta nuorallatanssista?

Mitenkäs tässä näin pääsi käymään? (Puukaupat)

Valokuvatorstain 105. haaste on kuvamuodossa.

Valokuva on Ian Brittonin ottama ja Freefoto.com -sivuston kuvapankissa. Kuva on Creative Commons -lisenssin alainen.

Vastaa kuvaan omalla kuvallasi.

Ei yhtä tehokkaita, mutta kyllä näilläkin aaltoja kiinniottaa.

Valokuvatorstain 104. haaste on kiltti

Vaaleanvihreä toukka eteni pihahiekalla. Sinnikkäästi se yritti vaihtaa suuntaa, ettei törmäisi kuvaajaan. Olisiko ollut itsesuojelua, ettei tahtonut kohtaamista, vai oliko muuten vain kiltti.

Valokuvatorstain 103. haaste

Tällä kertaa inspiksenä on vajaa säepari Joona Kivirinnan runosta 'Paluu', joka löytyy kirjailijan esikoisrunokokoelmasta Kymmenen vuoden päästä annamme lapsille nimet (Tammi 2008, s. 54):

Painavinta mitä tiedän on salaisuus
joka jäi kertomatta ---

Kenelle jäi salaisuus ikkunan rikkomisesta?

Valokuvatorstain 102. haastesana on helppo.

Istua kauniina kesäiltana saunan terassilla, haistella tuohen tuoksua, kun koivuklapit palavat saunanpesässä, katsella aaltojen liikettä järvellä. Kuinka helppoa on nauttia iltapuhteesta ja odotella saunan lämpiämistä, kun mihinkään ei ole kiire! 

Valokuvatorstain 101. haaste on Ajatus.

Ajatukseni kävivät tulevassa, ajatukseni kävivät menneessä, ajatukseni eivät käyneet missään vaan ovat tässä hetkessä, en ajatellut mitään, mutta ovet ovat aina raollaan jonnekin.
Ajatukseni avaa oven menneeseen. Suloiseen lemmikkiimme, joka makaa korissaan ja on aina lähdössä jonnekin. Suljen ajatukseni oven, mutta sitä ennen, tässä kuva ajatuksistani.

Valokuvatorstain 100. haaste on Kesämyrsky 2008

Juhannuksena 2008 oli kova ukonilma. Ukkospilvien noustessa  järven vastarannalta, ne yleensä tulivat suoraan päälle, niin tässäkin tapauksessa. Jyrinä kaikui rantakallioissa ja samantien salamat iskivät. Eipä haluttanut olla ulkona kaatosateessa!

Valokuvatorstain 99. haastesana on iho

Tunteeko ihosi hellän kosketuksen...

Valokuvatorstain 98. haastesana on keskeneräinen

Saha odottaa, kesken ei voi jättää.

Valokuvatorstain 97. haastesana on Sunday Smile

Hansa-ruusun kukka saa minut hymyilemään muinakin päivinä eikä vain sunnuntaina!

Valokuvatorstain 96. haastesana on "kuiske"

Tuuli kuiskii riippakoivulle:
  'Oksasi roikkuvat,
  ravista niihin elämää.
    Autan sinua!
  Latvustosi tuntee tuulen,
  olet jälleen nuori ja vetreä!
    Hengästyitkö?'

Valokuvatorstain 95. haaste on "Yötön yö".

Aurinko laskee horisonttiin, taivas on pilvetön, luonnon värit hehkuvat - Suomen suven yöttömän yön taikaa!

Valokuvatorstain haastesana on "sattuma"

Kesäisen kosteana aamuna olin astua tämmöisen olion päälle. Iso kastemato oli liikekannalla ja hilannut itsensä etukivetykselle. Hauska sattuma, olinkin menossa kaivelemaan kastematoja. Mökillä on mukava onkia matokoukulla :)

Valokuvatorstain haastesana on "inhimillinen tekijä" 

Viime joulun Joulukalenterista jäi suurin osa luukuista avaamatta, kukaan ei halunnut suklaata. Jotain inhimillistä siinäkin, ettei vaadi toisia syömään suklaata yli sietokykynsä, edes jouluna!

Valokuvatorstain tämänkertainen haaste  "Jo joutui armas aika..."

"Se vuosi vuoden jälkeen
mun valtahansa saa,
oot vehmastoista kaunein,
sä kesäöiden maa!"

Meillä on synttärit! Tässä kuussa torstaiblogit ovat toimineet 2 vuotta. Runotorstain puolella on kirjoitettu satoja kauniita, karheita, syvällisiä, leikkimielisiä ja haastavia runoja. Valokuvatorstaihin osallistuneet ovat vastanneet haasteisiimme vakavien, hassujen, luovien, tutkiskelevien ja pysäyttävien valokuvien kera! Lämmin kiitos kaikille osallistujille.

Ja sitten tämänkertaiseen haasteeseen, joka on... juhlan kunniaksi... 2

Onnittelut 2 vuotiaalle!

Valokuvatorstain tämänkertainen haaste.

"Bloggers Unite is an initiative designed to harness the power of the blogosphere to make the world a better place. By challenging bloggers to blog about a particular social cause on a single day, a single voice can be joined with thousands of others to help make a real positive difference; from raising awareness for cancer, to an effort to better education systems or support 3rd world countries."   (Bloggers Unite - Blogging for hope)

Blogiyhteisö nimeltä BlogCatalog haastaa bloggaajat kautta maailman kirjoittamaan ihmisoikeuksista torstaina 15.5.2008. Ihmisoikeudet on osa BlogCatalogin haastesarjaa Bloggers Unite - Blogging for hope. Mutta kuinka käsittelet aihetta valokuvan keinoin?

Linkki: YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus 

15 artikla.
1. Jokaisella yksilöllä on oikeus kansalaisuuteen.
2. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.  

Valokuvatorstain tämänkertaisena haasteena on jatkaa kuvasta! Assosioi vapaasti!
Maalaus Henri de Toulouse-Lautrec

Tyttö katsoo ikkunasta

tulevaisuuteen ja vuoteen 2004, saksalaisessa pikkukaupungissa vietetään Eurooppapäivää.

Valokuvatorstain tämänkertainen haastesana on "aatteen palo"

Aate-sanan voi ajatella yhteisölliseksi innostukseksi. Jotain tavoiteltavaa, joka hyödyntää (useinmiten) suurempaa kokonaisuutta, ihmisryhmää, joka tuntee asian omakseen.

Valokuvatorstain tämänkertainen haastesana on "kotimainen"

Kirja on kotimaisen kirjailijan kirjoittama,  painettu kotimaisessa kirjapainossa kotimaiselle paperille!

Valokuvatorstain tämänkertainen haastesanapari on "rappion estetiikka"

Grillikatoksen katto on sammaloitunut, hirret ovat haurastuneet, katos on jäänyt oman onnensa nojaan - Kukat ikkuna-aukoissa ja istutukset katoksen ympärillä  ovat mennyttä. Muistoissa on grillaukset ja kukkien kauneus kesäisessä illassa.

Tällä kertaa valokuvatorstaissa inspiroidutaan "kirjallisissa" merkeissä.
Valitse siis yksi kirjannimi näistä: 1. Humiseva harju  2. Lennä, uneksi  tai 3. Vetää kaikista ovista ja ota nimen inspiroima valokuva, vapaasti assosioiden ja leikkimielellä tietysti.
Emily Brontë, Humiseva harju (Otava), Erica Jong, Lennä, Uneksi (Otava), Eeva Joenpelto, Vetää kaikista ovista (WSOY)

Valintani on 2. Lennä, uneksi 

Puiden takaa kuuluu puhinaa, kohinaa, huokauksia, pauketta, mikä ihme siellä on? Sitten näkyy vilahdus punaista ja valkoista. Pallo kohoaa yhä ylemmäs ja ylemmäs. Kuuluu iloisia ääniä, hei me lennetään! Korkeammalle kohoaa pallo ja katoaa taivaansineen.

Valokuvatorstain haastesana tällä viikolla on "Mörkö".

Meidän tontilla on kivimörkö!:) Isoja kiviä jouduttiin siirtelemään kun tonttia raivattiin ja tämä kivi oli jätetty. Otin siitä kuvan ja jälkikäteen huomasin, että tuostahan näkyy  kasvonpiirteet kun sitä tarkemmin katsoo. Kivi sai nimekseen peikko, mutta mörkö mikä mörkö!

Valokuvatorstain haastesana tällä viikolla on "Heijastuksia".

Tämän kuvan otin v. 2005, Strasbourgissa Notre-Damen katedraalista. Katedraalin hämärissä sisätiloissa oli isot lasimaalatut ikkunat ja heikkoa valoa antavat lamput. Tunnelma salissa oli tai'anomainen, valojen luodessa aavemaisia heijastuksia ja varjoja eri pinnoille.

"Istuudun penkille tarkastelemaan listaa. Arvioin sitä pitkään. Lista on rehellinen. Olen tyytyväinen siihen. Kenties etsimäni esine on olemassa, kenties ei. Se ei ole kovin tärkeää. Mutta lista on tärkeä. Sillä huomiolla on minulle merkitystä. Se on todella arvokas."
Valokuvatorstain 82. tekstihaaste. Innoitteen antaa norjalainen kirjailija Erlend Loe ja katkelma on teoksesta Supernaiivi (Like 1998. Suomentanut Outi Menna. Alkuteos Naiv. Super.1996). Lainaus on vuonna 2002 ilmestyneen pokkaripainoksen sivulta 18):

Elämämme aikana teemme monenlaisia listoja. Toiset ovat tärkeitä ja toiset vähemmän tärkeitä. Erottelu tärkeän ja vähemmän tärkeän kesken on toisinajoin vaikeaa, joten 'otanpa nokoset ennen "tärkeän" listan tekoa', jonka jälkeen tärkeä lista voi olla vähemmän tärkeä!

(Myöhemmin samana päivänä)
- Oli aika piristyä ja lähteä kauppaan. Ei muutakuin listan tekoon.

Valokuvatorstain viikkohaaste on "valinnan vaikeus"

Mitähän lukisi? Jännitystä, romantiikkaa, fictiota, elämäkertoja...? Valinnan vaikeus....!

Valokuvatorstain haastesana tällä viikolla on "Jotain rajaa!".

Kuinka monella kynällä minä kirjoitan?
Jotain rajaa sentään kynien keräämiseenkin!

Valokuvatorstain haastesana tällä viikolla on "Yhdessä".

Kaikilla meillä on juuret. Ne kietoutuvat yhteen sukupolviksi.
Kasveilla on myös juuret. Ne kietoutuvat yhteen samassa vesiastiassa.

Valokuvatorstain haastesana on "Historia".

Vuosikymmeniä sitten tämä puu oli nuori, maisema puun ympärillä oli jylhän koskematon,
järveltä tuuli toi kosteutta, joka virkisti lehvistöä.
Aika kului, puu tuli iäkkääksi, elintoiminnat laantuivat ja puu kaatui omaan painoonsa.
Puu vastusti maatumista, kuitenkin sen sisus suli pois, latvus ja juuret kuolivat.
Osa rungosta oli niin elinvoimainen, että puu kelottui.

Mitä kaikkea runko voisikaan kertoa kuluneesta ajasta? - Ontto puu on kesämökkitonttimme rannassa.

Valokuvatorstain tuorein haastesana kätkeytyy alla oleviin sitaatteihin.

Yks voima sydämehen kätketty on…

On voima, mi mielet nuorentaa…

Yksi on voima ylitse muiden…

Haastesana on siis voima.

Lapsen voima.