Kesän lopulla on yksi mukava reissu  tiedossa .... sienimetsään meno.
Nyt olikin hienot säät siihen tarkoitukseen, ensin muutamia päiviä sadetta ja kohta sateet olivat ohi ja aurinko paistaa, ilmat vähän viilenivät mutta sehän sopii. Rupesin puhumaan nuorellemiehelle, että josko hänkin olisi kiinnostunut lähtemään. Takana oli omaan turvallisuuteen liittyvää, kun häntä mukaan pyysin.
- Joskus vuosia sitten olin yksin oudossa marjapaikassa, siinä sitten kulkeuduin pienelle aukealle. Keräsin marjoja ajatuksiin vaipuneena, yht'äkkiä huomasin ison hirven muutaman metrin päässä. Katsoimme toisiamme silmästä silmään, syrjäsilmällä vilkuilin suuntaa mistä olin tullut. Säikähdyksissäni en sitä löytänyt, vaan pinkaisin lähimmän puun suojaan. Siinä meni suunnat sekaisin niin totaalisesti, että tuon marjareissun jälkeen, olen välttänyt yksin metsään menoa ja varsinkin outoon sellaiseen.

Niinpä suunnistimme metsään, hitsi sitähän on raivattu,  aurinko porotti kuivaan kankaaseen. Nousimme kallion yli rinteen pohjoispuolelle, josko sieltä löytyisi sieniä. Neljä tuntia kuljimme aluetta ristiin rastiin, ja eipä sieltä paljoa löytynyt. Kanttarelleja ja suppilovahveroita ei näkynyt, haperoita oli jonkinverran, niitä en kuitenkaan kerännyt. Tatteja löytyi, jotka sitten keräsin. En ole mikään tattien ystävä, mutta nyt halusin koettaa tuoreen puhtaasta metsästä poimittujen tattien kuivattamista.

Eihän minulla ole vihanneskuivuriakaan, panisinko ne uuniin ? En käytä uunia vaan lähdin ostamaan kuivuria. Lähimmässä kaupassa sitä ei ollut, vaan ajoin cittariin, ja siellähän lykästi plussakortilla oli juuri tarjous ko. kuivurista. Tällähän voi kuivata vaikka mitä ;D